1959 31. maaliskuuta perustettiin Rederiaktiebolaget Vikinglinjen ahvenanmaalaisen Gunnar Eklundin aloitteesta. Varustamo osti ensimmäisen käytetyn aluksen S/S Dinardin Doverissa 15. huhtikuuta ja se sai nimekseen Viking. Ensimmäinen kutsuvieraille tarkoitettu matka tehtiin 31. toukokuuta reitillä Maarianhamina-Galtby-Gräddö-Maarianhamina Varsinainen linjaliikenne aloitettiin 01. kesäkuuta linjalla Korppoo-Maarianhamina-Gräddö. Gotlantilainen Rederiaktiebolaget Slite aloitti liikenteen rahtialuksesta autolautaksi muunnellulla M/S Slitellä 05. kesäkuuta linjalla Maarianhamina-Simpnäs. Syksyllä aluksella alettiin liikennöidä myös Maarianhaminasta Norrtäljeen. S/S Vikingin kaikki odotukset olivat täyttyneet ja liikennöinti lopetettiin talveksi 21. syyskuuta. Syksyllä Suomen Höyrylaiva Oy (yksi Oy Siljavarustamo – Ab:n perustajista) ehdotti Gunnar Eklundille S/S Vikingin ostoa. M/S Sliten liikenne lopetettiin talveksi 2. marraskuuta, mutta liikenne jatkui joulupyhien takia 11. joulukuuta 1959 – 10. tammikuuta 1960.
1960 Rederiaktiebolaget Vikinglinjen rakennutti Kapellskäriin laiturin, odotushallin ja autojen odotuspaikat. Gräddön asukkaiden painostuksesta S/S Vikingin alkoi Ruotsissa liikennöimään Kapellskäriin. 08. toukokuuta ensimmäisen kerran S/S Viking liikennöi Kapellskäriin. Vikinglinjen osti maata Långnäsistä elokuussa 1960 lauttasatamaa varten, mutta hanketta ei koskaan toteutettu. S/S Vikingin ja M/S Sliten matkustajamäärät kaksinkertaistuivat. Rederiaktiebolaget Vikinglinjen tilasi 6,5 miljoonan Saksan markan arvoisen matkustaja-autolautan joulukuussa hampurilaiselta Hanseatische Wert GmbH -telakalta.
1961 Rederiaktiebolaget Slite asetti M/S Bogen liikenteeseen 23. kesäkuuta reitille Maarianhamina-Simpnäs/(Norrtälje). Hanseatische Wert GmbH -telakka joutui likviditeettikriisiin ja vaati siksi Vikinglinjenin aikaistavan tiettyjä maksuja uudisrakennuksesta.
1962 19. tammikuuta hampurilainen telakka ilmoitti teleksillä, että maksuerä Vikinglinjenin uudisrakennuksesta oli tullut - mutta sitä ei enää hyväksytty. Koska maksu oli tullut ilmeisesti myöhässä, alkoi telakka neuvotella tästä uudisrakennuksesta Finnlinesin kanssa. Vikinglinjen lähetti ruotsalaisille telakoille tarjouspyyntöjä uudisrakennuksista, mutta telakat eivät jättäneet tarjouksia liian lyhyen toimitusajan takia. Rederiaktiebolaget Vikinglinjen vuokrasi Rederiaktiebolaget Sallylta M/S Pannyn kaudelle 1962.
1963 Tammikuussa Rederiaktiebolaget Vikinglinjen hallitus päätti ostaa tankkeri M/S Linden. Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti 19. tammikuuta sopimuksen jäävahvistetusta matkustaja-autolautasta. Maaliskuussa Gunnar Eklund päätti vaimonsa kanssa jättää perustamansa yhtiön Vikinglinjenin, koska oli ajautunut riitoihin kiinnostuessaan ostaa Englannista helposti autolautaksi muunneltavan S/S Brittanyn. Gunnar Eklund jatkoi kuitenkin hallituksessa marraskuuhun 1966 saakka. 1. huhtikuuta Gunnar Eklund oli jälleen perustamassa uutta varustamoa. Ålandsfärjan Ab:n perustava yhtiökokous pidettiin Maarianhaminassa Nautical Clubilla ja 9. huhtikuuta se osti S/S Brittanyn. Yhtiön uusi alus nimettiin Ålandsfärjaniksi. 20. kesäkuuta aloitettiin liikenne välillä Maarianhamina-Gräddö. Rederiaktiebolaget Vikinglinjen osti Norjasta rahtialuksen, joka nimettiin M/S Thor Vikingiksi. Kauden jälkeen Rederiaktiebolaget Slite myi M/S Sliten ja M/S Bogen uudisrakennuksen rahoittamiseksi.
1964 Tammikuun 31. Vikinglinjen päätti ostaa S/S Drottenin. Alus liikennöi Maarianhaminasta Tukholmaan ja välillä myös Kapellskäriin. Kesäkaudeksi valmistui Ålandsfärjan Ab:n oma satama Kapellskärin. 13. toukokuuta Sliten M/S Apollo aloitti liikenteen. Alus oli ensimmäinen Suomen ja Ruotsin välillä liikennöivä alus, jonka kylkeä käytettiin markkinoinnissa. Kyljessä luki markkinointinimi Ålandspilen. Lisäksi Apollo käytti myös ensimmäistä kertaa nykyiselle Viking Linella tuttua punaista väriä.
1965 Keväällä Vikinglinjen ja Rederi AB Slite tekivät sopimuksen kädenpuristuksella yhteisliikenteen aloittamisesta. Jugoslavialaisen telakan Titovo Brodogradilisten delegaatio saapui allekirjoittamaan Ålandsfärjan Ab:n kanssa sopimuksen uudisrakennuksesta 27. heinäkuuta. Sopimus tuli voimaan 20. lokakuuta. Neuvostoliittolainen kuivalastialus Ligovo törmäsi Maarianhaminassa kiinnitettynä olleeseen S/S Ålandsfärjaniin 2. joulukuuta. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta alus sai metrin kokoisen reiän keulaan, vesirajan yläpuolelle. Korvauksien saaminen Ligovon varustamolta oli vaikeaa, joten lopulta päädyttiin kompromissiin. Sovittiin, että korvauksena varustamo saa venäläisiä hajuvesiä sekä samppanjaa. Laaja valikoima laitettiin myyntiin S/S Ålandsfärjanille. Ennen tätä ranskalaisia hajuvesiä ei saanut myydä laivoilla, koska ne olivat liian hienoja siihen. Gunnar Eklund kuitenkin onnistui tämän jälkeen neuvottelemaan oikeuden ranskalaisiinkin hajuvesiin. Marraskuussa telakalla olevaa M/S Apolloa tuurasi Rederi AB Gotlandilta vuokrattu M/S Visby.
1966 24. huhtikuuta Apollo ajoi karille sumussa Ahvenanmaan saaristossa. Ålandsfärjan Ab, Rederi AB Slite ja Rederiaktiebolaget Vikinglinjen perustivat yhteisliikennekomitean 07. toukokuuta. Tarkoituksena oli markkinoida heidän laivojen liikennettä samalla nimellä ja näin kilpailla Siljavarustamoa vastaan. Näin päätettiin 13. kesäkuuta perustaa osakeyhtiö. Rederiaktiebolaget Vikinglinjen vaihtoi nimekseen Rederiaktiebolaget Solstad. Vikinglinjen AB – Vikinglinja Oy perustettiin 01. syyskuuta. Marraskuussa osakasvarustamot päätyivät yhteiseen väriin – Apollonpunaiseen. Näiltä ajoilta on myös peräisin Viking Linen nykyinen merkki.
1967 Ålandsfärjan Ab vuokrasi M/S Visbyn, koska arviolta S/S Ålandsfärjan ei täyttänyt liikennetarvetta. M/S Kapella saapui ensimmäistä kertaa Maarianhaminaan ja aloitti liikenteen 28. huhtikuuta Tukholmassa Finnboda Varfilla oli M/S Kapellan takuutelakointi 18. syyskuuta-03. lokakuuta ja samalla alukseen rakennettiin lisää hyttejä. M/S Visby tuurasi telakoinnin ajan. Vikinglinja alkoi liikennöidä Naantaliin 04. syyskuuta alkaen. Markkinointia kasvatettiin syksyllä Manner-Suomessa. Rederiaktiebolaget Slite myi M/S Apollon 28. syyskuuta, koska se ei täyttänyt enää liikenteen vaatimuksia. Suurin ongelma oli riittämätön kapasiteetti. Rederiaktiebolaget Slite vuokrasi Stena Linen Stena Baltica -lautan. Ålandsfärjan Ab:n luovuttua Visbyn vuokrauksesta otti Rederiaktiebolaget Slite aluksen vuokraukseen. Tästä vuodesta Ålandsfärjan AB:n konttori sijaitsi Storgatan 8:ssa vuoteen 1972.
1968 Rederiaktiebolaget Solstad korvasi S/S Drottenin M/S Viking 2:lla. Rederi AB Sliten allekirjoittama sopimus Jos. L. Meyer -telakan kanssa uudisrakennuksesta julkaistiin 11. kesäkuuta. Option sisaraluksesta käytti Rederiaktiebolaget Solstadin pääomistaja Rederiaktiebolaget Sally ja se julkaistiin 03. marraskuuta. Ålandsfärjan Ab vaihtoi nimen SF Line Ab:ksi. Kirjaimet S ja F tulivat sanoista Sverige-Finland. SF Line Ab tilasi Titovo Brodogradiliste -telakalta marraskuun 14. päivä matkustaja-autolautan.
1969 01. kesäkuuta juhlittiin Vikingin liikenteen aloituksen 10-vuotisjuhlaa Maarianhaminassa mm. laivaparaatilla sekä juhlaristeilyllä. 26. joulukuuta Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus kastettiin Apolloksi.
1970 Kapella ja Viking 2 törmäsivät toisiinsa Maarianhaminassa, koska Kapellaan oli tullut tekninen vika. Ei henkilövahinkoja. Huhtikuun lopulla valmistui Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Apollo. Apollolla oli aluksi kokonaan punainen savupiippu – vasten Vikinglinjan sääntöjä. Piipun alaosa maalattiin pian valkoiseksi. M/S Visbyn vuokrauksesta luovuttiin. 12. elokuuta Rederiaktiebolaget Sallyn, mutta Rederiaktiebolaget Solstadin hallinnoima uudisrakennus M/S Viking I aloitti liikenteen. Tällöin S/S Viking lopetti liikennöinnin. Rederiaktiebolaget Sally julkisti 11. syyskuuta tilanneen Meyer Werftilta sisaraluksen M/S Viking I:lle. M/S Marella valmistui 26. marraskuuta ja varsinainen linjaliikenne alkoi 09. joulukuuta. 17. joulukuuta Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti sopimuksen uudisrakennuksesta. Rederiaktiebolaget Solstad sulautui Rederiaktiebolaget Sallyyn.
1971 Kesäksi vuokrattiin Neckartal Saksasta täydentämään liikennettä. SF Line osti Maarianhaminasta tontin. SF Line teki alustavan sopimuksen J.J. Sietas Shiffswerft -telakan kanssa uudisrakennuksesta 23. joulukuuta. Neljä Vikinglinjan lauttaa menestyi liikenteessään hyvin.
1972 SF Linen uudisrakennuksen sopimusastui voimaan 27. huhtikuuta. 01. kesäkuuta Sally tilasi Viking 3:n sisaraluksen. 19. toukokuuta S/S Ålandsfärjan ajoi karille Kapellskärin ulkopuolella, jonka seurauksena alus romutettiin heinäkuussa Teijossa. Heinäkuussa Maarianhaminan Länsisataman uudenaikainen matkustajaterminaali otettiin käyttöön. M/S Viking 3 kastettu Rederiaktiebolaget Sallyn uudisrakennus aloitti liikenteen 24. huhtikuuta. Marraskuun 17. päivä allekirjoitettiin Viking 3:lla sopimus Vikinglinjan tulevasta oikeudesta liikennöidä Turkuun. Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Diana aloitti liikenteen 17. joulukuuta. SF Line laajensi terminaalia Kapellskärissä. SF Line avasi oman hotellin Maarianhaminan keskustassa, Park Hotell (Nykyään: Park Alandia Hotell). Hotellin yhteydessä oli myös SF Linen konttori.
1973 16. kesäkuuta luovutettiin Sallyn uudisrakennus ja se kastettiin Maarianhaminassa 19. kesäkuuta Viking 4:ksi. 20. kesäkuuta alus alkoi liikennöidä Tukholmasta. SF Linen uudisrakennus M/S Aurella aloitti liikenteen 03. heinäkuuta. 18. heinäkuuta valmistui Vikinglinjan Turun terminaali. Rederiaktiebolaget Sally tilasi syyskuun 13. päivä vielä yhden papenburgilaisen, koska SF Line ei pystynytkään tekemään tilausta. 21. syyskuuta M/S Aurella ajoi karille Ahvenanmaan saaristossa. Joulukuussa öljykriisi vaikutti polttoainehintoihin merkittävästi. Vikinglinjalla oli enemmän matkustaja kuin Silja Linella.
1974 Huhtikuussa suunniteltiin ensimmäistä kertaa Helsinki-Tallinna -liikennettä. Naantalin uusi terminaali otettiin käyttöön 15. kesäkuuta. Suomen Konepäällystöliitto järjesti lakon, joka kesti kolme päivää- Sallyn uusin alus kastettiin M/S Viking 5 heinäkuussa ja se aloitti Vikinglinjan uudella linjalla Helsingistä Tukholmaan. Sally osti Stena Linelta aluksen ja nimesi sen M/S Viking 6. Alus aloitti myös uudella linjalla Helsingistä Tukholmaan heinäkuussa. M/S Kapellaan tehtiin syksyllä isoja muutostöitä. SF Line myi Kapellskärin sataman Tukholman läänin maakäräjille joulukuussa.
1975 Markkinat alkoivat elpyä energiakriisin jälkeen.
1976 31. maaliskuuta-10. huhtikuuta kaikki suomalaiset lautat seisoivat satamissa, koska merenkulun työmarkkinajärjestöt olivat lakossa. Rederi AB Slite myi M/S Apollon Olau Linelle. Rederi AB Slite osti Svea Jarlin ja nimesi sen Apollo III:ksi. Alus teki 24-tunnin risteilyjä Tukholmasta Maarianhaminaan alkaen 02. huhtikuuta. Vikinglinjan ensimmäinen alus, jossa ei ollut lainkaan autokantta. Uutta laivalla oli myös á la carte. Bonnierdata AB luovutti keväällä edistyksellisen tietojärjestelmän Vikinglinjalle varausjärjestelmäksi. Vasta 2010 -luvulla järjestelmän viimeiset vanhimmat osat korvattiin uusilla. Sally myi Viking 3:n keväällä.
1977 Lippujen hintoja nostettiin 30 prosenttia, koska haluttiin kompensoida inflaatiota. 13. syyskuuta SF Line oli tehnyt sopimuksen japanilaisen Mitsubishi Heavy Indrustries -telakan kanssa uudisrakennuksesta, mutta sopimus jouduttiin purkamaan. Syynä purkautumiselle oli Suomen huono työllisyys metalli- ja telakkateollisuudella, siksi Suomen Pankki kieltäytyi luottojärjestelyistä.
1978 11. helmikuuta Viking 2:lla syttyi tulipalo, kun se oli telakalla Maarianhaminassa. Alus tuhoutui ja se romutettiin myöhemmin Loviisassa. Alus korvattiin kesällä vuokralautalla nimeltään Gotlandia ja se nimettiin Viking 2:ksi. Wärtsilän Turun telakalta SF Line tilasi uudisrakennuksen 17. maaliskuuta. SF Line vuokrasi DFDS-varustamolta Dana Glorian kesäksi Maarianhamina-Kapellskär -välille. Alusta markkinoitiin nimellä Ålandsfärjan. Rederi AB Slite tilasi kesällä Meyer Wert -telakalta Papenburgista uudisrakennuksen. Rederiaktiebolaget Sally tilasi 22. joulukuuta Wärtsilän Turun telakalta kaksi uudisrakennusta Helsinki-Tukholma -linjalle. Slite myi M/S Dianan Vaasa-Uumajalle, joka oli heinäkuussa ajanut karille Maarianhaminan eteläpuolella.
1979
18. tammikuuta SF Line vahvisti option uudisrakennuksesta, joka oli sisaralus kesällä valmistuvalle alukselle. Mikkel Molsin lautan vuokrasi Sally kesäksi välille Maarianhamina-Kapellskär ja sitä markkinoitiin nimellä Viking 2. 06. kesäkuuta SF Linen ensimmäinen uudisrakennus Kapella myytiin kreikkalaiselle Chios Shipping Company S.A;lle. Uudelle omistajalle alus siirtyi 12. kesäkuuta. SF Line vuokrasi jälleen kesäksi tanskalaisen Dana Glorian. Alus liikennöi Maarianhaminasta Kapellskäriin, mutta nyt sitä markkinoitiin nimellä Kapella (edellisenä kesänä Ålandsfärjan). Herkillä osuuksilla otettiin vapaaehtoisesti käyttöön nopeusrajoitukset Vikinglinjalla. 04. kesäkuuta asetettiin linjalle Turku-Maarianhamina-Tukholma SF Linen uudisrakennus M/S Turella. 09. kesäkuuta Papenburgissa rakennettu M/S Diana II luovutettiin Slitelle. Varsinainen liikenne neitsytmatkan jälkeen alkoi M/S Turellan parina 14. kesäkuuta linjalla Turku-Maarianhamina-Tukholma. Sally tilasi suurlautan saksalaiselta Meyer Werft -telakalta Turun-linjalle 17. syyskuuta. Vikinglinajn toimistorakennuksen suunnittelu alkoi SF Linen omistamalle tontille Maarianhaminassa, Storagatan 2.
1980 M/S Rosella luovutettiin SF Linelle 25. huhtikuuta. Alus oli viimeinen mikä rakennettiin ja laskettiin vesille Aurajoen suulla. Kaikki Vikinglinjan Suomen lipun alla olevat alukset olivat satamissa 27. maaliskuuta-22. toukokuuta koska Suomen merenkulkujärjestöt olivat lakossa. Myös uusi M/S Rosella oli satamassa. M/S Rosella saatiin vihdoin Naantalin liikenteeseen lakon jälkeen 23. toukokuuta. M/S Viking 6:n Sally oli vuokrannut toiselle varustamolle. 27. kesäkuuta Sallyn uudisrakennus M/S Viking Saga aloitti liikenteen Helsingin ja Tukholman välillä. Sallyn uudisrakennus M/S Viking Sally aloitti liikenteen 05. heinäkuuta Turun liikenteessä. Kesän lopulla Sallyn toinen uudisrakennus Helsinki-Tukholma -linjalle valmistui ja se kantoi nimeä M/S Viking Song. M/S Viking 4 päätyi kaupassa lontoolaiselle W & G Industrial Leasingille. Kesäkauden jälkeen M/S Marella poistettiin liikenteestä.
1981 Kapellskärissä avattiin uusi terminaali 04. kesäkuuta, jonka oli rakennuttanut Roslagshamnar AB. 26. toukokuuta M/S Marella myytiin Kreikkaan Martime Company of Lesvos S.A;lle. M/S Marella myytiin.
1982 Tammikuussa M/S Aurella lopulta myytiin Irlantiin Irish Continent Linelle. Vikinglinjan liikenteessä alusta oli suunniteltu monelle eri reitille, mm. Helsinki-Tallinna ja Pori-Gävle. Apollo III:n muutettiin Turussa moottorialukseksi taloudellisista syistä. SF Line suunnitteli aluksen ostamista Helsinki-Tukholma -linjalle. Ajatuksissa oli mm. GTS Finnjet, Finnstar sekä Wasa Star. Myös yhteistyötä Silja Linen kanssa harkittiin.
1983 Syyskuussa SF Line teki alustavan sopimuksen uudisrakennuksesta. Kisassa oli pitkään mukana Valmet, mutta lopulta sopimus tehtiin Wärtsilän kanssa. Neuvottelut Valmetin kanssa jatkuivat. Joulukuussa SF Line ja Wärtsilä allekirjoittivat lopullisen sopimuksen. Tätä laivaa varten tehtiin paljon suunnittelutyötä sekä markkinatutkimuksia ja varustamon johto kävi Karibianmeren risteilylaivoilta hakemassa ideoita.
1984 Vikinglinjan liikenne täytti 25 vuotta. Laivojen kylkiin maalattiin ruusukkeet juhlan kunniaksi. SF Linen uudisrakennuksen nimeksi päätettiin M/S Mariella 07. syyskuuta. 10. syyskuuta Slie allekirjoitti sopimuksen M/S Mariellan sisaraluksesta Wärtsilän kanssa. Syyskuussa SF Linen hotellin Park Alandia Hotellin muutostyöt ja laajentaminen aloitettiin. Lokakuussa valmistui SF Linen suunnitelma M/S Mariellan ”pikkusiskosta”.
1985 Vikinglinjan osakkaan Rederiaktiebolaget Sallyn oma toiminta Karibialla ja Englannin kanaalissa ei ollut kannattavaa. Vaihtovelkakirjojen avulla yritettiin nostaa osakepääomaa onnistumatta ja 15. tammikuuta Suomen Yhdyspankki lunasti itse loput kiinnityksistä. Helmikuussa taloudellisesti ahtaalla oleva Sally myi M/S Viking Songin. SF Line teki ranskalaisen Chantiers de l’Atlantique -telakan kanssa aiesopimuksen M/S Mariellan ”pikkusiskosta”. Sopimus ehti raueta, ennen kuin SF Line sai rahoituksen kuntoon. M/S Mariella luovutettiin SF Linelle 17. toukokuuta. Alus oli bruttovetoisuudeltaan maailman suurin matkustaja-autolautta. 18. toukokuuta M/S Mariella aloitti liikennöinnin Helsingistä Tukholmaan. SF Linen Park Alandia Hotellin muutos ja laajennustyöt valmistuivat kesäkuussa. Joulukuun 22. päivänä SF Line allekirjoitti sopimuksen M/S Mariellan ”pikkusiskosta”.
1986 M/S Mariellan sisaralus M/S Olympia luovutettiin Slitelle 18. huhtikuuta ja linjaliikenne alkoi 29. huhtikuuta Helsingistä Tukholmaan. Ennen sitä oli järjestetty neitsytmatka Maarianhaminaan ja Sliteen. Alus oli valmistuessaan maailman suurin matkustaja-autolautta. Rederiaktiebolaget Sally vetäytyi Helsingin-linjalta. Marraskuussa SF Linen tytäryhtiö osti M/S Tigerin, josta tuli myöhemmin M/S Ålandsfärjan. Vasta 31. tammikuuta M/S Mariellan ”pikkusiskon” sopimus astui voimaan (allekirjoitettu 22. joulukuuta 1985). Lisäksi optio sisaraluksesta, joka vahvistettiin 06. maaliskuuta.
1987 Suomen Yhdyspankki myi osuutensa Sallysta helmikuussa uudelle AB EffJohnille. Yhtiön takana oli myös Silja Linen pääomistajat, joten SF Line ja Slite lunastivat Sallyn osuuden Vikinglinjasta itselleen 07. lokakuuta. Vikinglinjan uudeksi nimeksi tuli myöhemmin Viking Line Ab Oy. Rederi AB Slite tilasi risteilylautan 24. helmikuuta Wärtsilän Meriteollisuudelta. Käytti myös optionsa sisaraluksesta elokuussa. Viking Linen Turkuun rakennuttama uusi matkustajaterminaali valmistui. 18. toukokuuta SF Linen tytäryhtiön M/S Ålandsfärjan asetettiin liikenteeseen Maarianhamina-Kapellskär. 04. heinäkuuta SF Line osti Maarianhaminasta uuden tontin, Norragatan 4. M/S Turella myytiin elokuussa Stena AB:lle, mutta sitä vuokrattiin M/S Amotellan valmistumiseen saakka. M/S Mariellan uusi ”Pikkusisko” M/S Amorella aloitti liikennöinnin 14. lokakuuta reitillä Turku-Maarianhamina-Tukholma. M/S Amorella korvasi M/S Rosellan, joka siirtyi M/S Turellan tilalle Naantalin-linjalle. M/S Viking Sally oli joutunut Rederiaktiebolaget Sallyn kohtalon takia kilpailijan omistukseen. Rederi AB Slite onnistui kuitenkin vuokraamaan aluksen Viking Linen käyttöön alkaen 19. lokakuuta. SF Line teki alustavan sopimuksen uudisrakennuksesta 12. joulukuuta Wärtsilän Meriteollisuuden kanssa. Alus tulisi olemaan rungolta M/S Mariellan pidennetty versio, mutta muuten paljon uusia ideoita. Sopimus lyötiin lukkoon Park Alandia Hotellissa 22. joulukuuta
1989 08. huhtikuuta SF Linen tilaama alus Wärtsilä Meriteollisuudelta kastettiin M/S CInderellaksi. Nimeä oli haettu kilpailulla, vaikka hallituksella oli valmiiksi mietitty nimiä (Gabriella, Stella, Daniella, Estella). Jo kesällä oli merkkejä siitä, että telakka menisi konkurssiin. Melkein valmiin M/S CInderellan omistajaksi merkittiin SF Line Ab syyskuussa. Telakka meni konkurssiin, mutta SF Line sai aluksen lähes valmiina ja rakennutti sen itse loppuun telakan varustelulaiturissa. Sliten Wärtsilä Meriteollisuudelta tilaama risteilylautta M/S Athena aloitti liikenteen neitsytmatkalla 21. huhtikuuta ja varsinaisen risteilyliikenteen 23. huhtikuuta välillä Tukholma-Maarianhamina. Alus korvasi Apollo III, joka myytiin. 04. heinäkuuta SF Linen uusi M/S Isabella, eli M/S Mariellan ”pikkusiskon” M/S Amorellan sisaralus, aloitti liikenteen välillä Naantali-Tukholma. Rederi AB Sliten uusi laiva oli kastettu Wärtsilä Meriteollisuuden telakalla M/S Kalypsoksi 27. elokuuta. Alus oli kuitenkin vasta 75 % valmis telakan mentyä konkurssiin. Tilalle tuli uusi Masa-Yards -telakka, joka koostui varustamoista joilla oli tilaukset kesken konkurssin sattuessa – paitsi SF Line oman sopimuksensa ansiosta. Slite teki sopimuksen Meyer Werftin kanssa maailman suurimman matkustaja-autolautan rakentamisesta. M/S Cinderella aloitti liikenteen 08. marraskuuta Helsinki-Tukholma -linjalla ja lisäksi se myös teki 24-tunnin risteilyjä Helsingistä Tallinnaan. SF Linen vuonna 1987 ostamalle tontille valmistui 04. joulukuuta varustamon uusi konttori. Konttori toimii yhä tänään Viking Line ABP:n pääkonttorina. Nordbanken osti Sliteltä M/S Diana II, mutta Slite vuokrasi sen Viking Linen käyttöön.
1990 M/S Kalypso, eli M/S Athenan sisaralus, valmistui 30. huhtikuuta. M/S Viking Sallyn vuokrauksesta luovuttiin ja M/S Kalypso alkoi liikennöidä reitillä Turku-Maarianhamina-Tukholma. M/S Isabella siirrettiin Naantalin-linjalta Helsinki-Tallinna -linjan risteilyliikenteeseen. 31. tammikuuta Gunnar Eklund siirtyi eläkkeelle.
1991 M/S Isabella palasi kesäksi liikennöimään Naantalista ja kesän jälkeen aloitti risteilyliikenteen Helsingistä Tallinnaan. 1992 19. marraskuuta Ruotsi siirtyi kelluvaan valuuttakurssiin. Kruunun arvo romahti ja se koitui kohtaloksi Slitelle. Nordbanken oli jo aikaisemmin ilmoittanut vähentävänsä uudisrakennusten rahoittamista. Sopimus uudisrakennuksesta, eli maailman suurimmasta matkustaja-autolautasta, oli lopulta 300 miljoonaa kruunua arvokkaampi. 26. joulukuuta päättyi Diana II vuokraus. 1993 21. tammikuuta SF Line osti Sliteltä 15 osaketta Viking Linesta suurella 50 miljoonan kruunun summalla. Tarkoitus oli auttaa Sliteä selviämään taloudellisesta tilanteesta. Telakka, jossa rakennettiin Sliten uudisrakennusta, otti yhteyttä SF Lineen ja tarjosi alusta sille 1,6 miljardilla markalla. SF Line piti hintaa räikeänä ja ehdotti vuokrausta, johon telakka ei suostunut. 22. tammikuuta Rederi AB Slite ilmoitti, että sopimus uudisrakennuksesta on mitätöity. Laiva oli yhtä viikkoa vaille valmis. Alus oli tarkoitus nimetä M/S Europaksi. Saksalainen pankki oli ottanut telakan rahoituksen haltuunsa ja se vaati ruotsalaisen Nordbankenin ottamaan Sliten lainan, Pankki kieltäytyi tästä. SF Line ilmoitti telakalle, ettei se ollut kiinnostunut ostamaan alusta pyydettyyn hintaan. Varustamo olisi halunnut neuvotella hinnasta, mutta telakka ilmoittikin vuokranneen aluksen Silja Linelle. Maailman suurin matkustaja-autolautta päätyikin pahimmalle kilpailijalle ja nimeksi tuli M/S Silja Europa. 07. huhtikuuta Rederi AB Slite haettiin konkurssiin. 07. huhtikuuta M/S Olympia lopetti liikenteen Viking Linella. 15. huhtikuuta alkaen M/S Olympia oli aikarahdattuna P&O European Ferriesille. M/S Cinderella alkoi liikennöidä M/S Olympian tilalla. M/S Kalypso ja M/S Athena oli vuokrattuina Viking Linen liikenteeseen. Helpotukseksi laivapulaan SF Line halusi ostaa käyttöönsä M/S Olympian, M/S Athenan tai M/S Kalypson. Pesänhoitaja piti hintaa liian alhaisena ja alukset myytiin lopulta toisille varustamoille. M/S Athena lopetti risteilyliikenteen 16. elokuuta, eikä alusta korvattu toisella laivapulan takia. IMO, eli YK:n merenkulkujärjestö päätti marraskuussa, että kaikkien matkustaja-alusten tulee täyttää ISMC-turvallisuusjärjestelmän vaatimukset. Viking Line täytti ISMC-turvallisuusmääräykset jo joulukuussa ja oli näin todennäköisesti maailman ensimmäinen varustamo joka sai tämän sertifikaatin. M/S Rosella liikennöi yksin Naantalista Maarianhaminan kautta Kapellskäriin.
1994 M/S Kalypso lopetti liikenteen Viking Linen liikenteessä. Tammikuussa M/S Rosella siirrettiin Turun-linjalle ja M/S Ålandsfärjan Naantalin-linjalle. M/S Rosellassa otettiin ensimmäisenä Viking Linen laivana käyttöön osassa hyteistä uudet hyttiavaimet. Eli nykyinen matkakortti, joka on matkalipun ja hyttiavaimen yhdistelmä. SF Line osti Sliten konkurssipesästä loput Viking Linen osakkeet 08. maaliskuuta. SF Linesta tuli Viking Linen emoyhtiö. Norjalainen M/S Jupiter liikennöi kesän Naantalista. M/S Cinderella ja M/S Isabella vaihtoivat reittejä keskenään. M/S Cinderella Suomenlahden risteilyliikenteeseen ja M/S Isabella Helsinki-Tukholma -reitille. SF Line kokeili uutta Eestin liikenteessä ja aikarahtasi kesäksi brittiläiseltä varustamolta katamaraani Condor 9:n Helsinki-Tallinna -välille. Alusta markkinoitiin ”Viking Expressinä”. Kokeilu sai suuren matkustajasuosion. Alus liikennöi 17. kesäkuuta – 10. syyskuuta. 14. kesäkuuta oltaisiin oltu valmiita allekirjoittamaan sopimus uudesta M/S Futurellasta, mutta 13. kesäkuuta enemmistö hallituksesta ei halunnut uutta alusta. M/S Futurella oli suunniteltu M/S Mariellan ja M/S Cinderellan pohjalta. Uusien alusten suunnittelu jatkui silti. SF Line oli kiinnostunut ostamaan Amorella-tyypin neljännen sisaraluksen Jugoslavialaiselta telakalta. Alusta ei luovutettukaan alkuperäiselle tilaajalle ja aluksen ehti ostamaan ennen SF Linea tanskalainen DFDS Seaways. Aluksen nimeksi tuli silloin M/S Crown os Scandinavia. Viking Linen liikenteessä oli entuudestaan sisarista M/S Amorella ja M/S Isabella. M/S Estonian onnettomuus sattui Itämerellä 28. syyskuuta. Alus oli kulkenut Viking Linen liikenteessä M/S Viking Sallyna. Onnettomuuden seurauksena 20000 Viking Linen matkaa peruttiin ja varausmäärä lähes puolittui. Viking Linella oli runsaat miljoona matkustajaa vähemmän kuin aikaisemmin, koska mm. Rederi AB Sliten alukset olivat poissa.
1995 Kesäksi Viking Line vuokrasi nyt kaksi pika-alusta Tallinnan-liikenteeseen. 10. huhtikuuta katamaraani Orca Spirit aloitti liikenteen markkinointinimellä ”Viking Express II”. Condor 10 sai liikennöidä markkinointinimellä ”Viking Express I” 28. toukokuuta alkaen ja se oli ensimmäinen Suomenlahdella autoja kuljettanut katamaraani. Viking Line oli ensimmäinen Suomenlahdella katamaraanilla autoja kuljettanut varustamo. Emoyhtiö SF Line AB:n uudeksi nimeksi tuli Viking Line Ab 12. huhtikuuta. Markkinointiyhtiö Viking Line Oy Ab vaihtoi nimekseen Viking Line Marketing Oy Ab. M/S Cinderella liikennöi Turun-reitillä tilapäisesti korkeasesongin ajan, palattuaan Helsinkiin alkoi liikennöidä Muugan satamaan. M/S Rosella liikennöi kesän Naantalista. 05. heinäkuuta Viking Line Ab listautui Helsingin Arvopaperipörssiin. 30. syyskuuta ”Viking Express I” lopetti liikennöinnin. 09. joulukuuta ”Viking Express II” lopetti liikennöinnin.
1996 M/S Cinderella liikennöi Turun-reitillä tilapäisesti korkeasesongin ajan. M/S Rosella liikennöi kesän Naantalista. Viking Line vuokrasi vielä täksi kesäksi katamaraanit Tallinnan-liikenteeseen. Liikennettä hoiti ”Viking Express II” ja Søbjørnen eli ”Viking Express III”. Alukset aloittivat liikenteen 06. toukokuuta. ”Viking Express III” lopetti liikenteen 31. elokuuta ja ”Viking Express II” 30. syyskuuta. Tämän kesän jälkeen Viking Line lopetti katamaraanien käytön Tallinnan -reitillä, koska alukset eivät olleet mukavia tuulisina päivinä ja vuoroja saatettiin joutumaan perumaan. Lisäksi liikennöinti talvella ei ollut mahdollista katamaraaneilla. Alettiin suunnitella nopeaa, mutta perinteistä matkustaja-autolauttaa Tallinnan välille. Kesän jälkeen liikenne Naantalista lopetettiin kokonaan. M/S Estonian onnettomuuden jälkeen aiheutunut matkustajakato oli vähentynyt.
1997 Viking Line osti uuden aluksen ja nimeksi tuli M/S Gabriella (M/S Amorellan ja M/S Isabellan siaralus). Liikenne alkoi 17. huhtikuuta välillä Helsinki-Tukholma. Alus oli tätä ennen Silja Linen liikenteessä nimellä M/S Silja Scandinavia. M/S Gabriellan myötä M/S Isabella alkoi liikennöidä Turusta sisaraluksen M/S Amorellan parina. M/S Rosella aloitti risteilyliikenteen reitillä Tukholma-Maarianhamina, alusta markkinoitiin nimellä ”Dancing Queen”.
1998 M/S Rosella siirtyi Tukholma-Maarianhamina -linjalta kesäksi Turku-Maarianhamina-Kapellskär -reitille.
1999 01. heinäkuuta alkaen kaikki alukset alkoivat liikennöidä Suomi-Ruotsi -liikenteessä Ahvenanmaan kautta, jotta verovapaamyynti jatkuisi laivoilla. Verovapaus päättyi EU-maiden välillä, mutta Ahvenanmaa jäi EU:n verounionin ulkopuolelle. Laivalla kulutettavaksi tarkoitettu myynti on yhä verovapaata kansainvälisessä liikenteessä. Tästä alkaen Helsingin -linjan alukset ovat pysähtyneet matkalla Maarianhaminassa ja Turun laivat yöllä Långnäsissä. Viking Linesta tuli alueensa matkustajaliikenteen markkinajohtaja. Kreikkalainen Superfast Ferries tarjosi yhteistyötä Viking Linen kanssa, mutta sitä ei katsottu kannattavaksi. Superfast Ferries aloitti liikenteen yksin vuonna 2001. M/S Mariellan yhteen pääkoneeseen asennettiin HAM-tekniikkaa, eli pakokaasujen puhdistustekniikkaa.
2000 M/S Rosella oli vaikeuksia kilpailla matkustajista Tukholma-Maarianhamina -reitillä Birka Linen M/S Birka Princessin kanssa. Harkittiin jopa M/S Rosellan myymistä tai siirtoa M/S Isabellan kanssa. Laadunkehitysohjelman myötä telakoitiin ja uusittiin M/S Cinderella, M/S Isabella, M/S Mariella ja M/S Rosella.
2001 M/S Mariellan kolmeen muuhunkin pääkoneeseen asennettiin HAM-tekniikkaa, kuten ensimmäiseen 1999.
2002 Viking Line joutui kehittämään palveluja ja tuotteita Suomenlahdella, joita kilpailijalla Tallinkilla ei ollut.
2003 M/S Cinderella poistettiin Helsinki-Tallinna -liikenteestä 17. elokuuta. Alus meni muutostöitä varten Turun korjaustelakalle Naantaliin. Naantalissa alus maalattiin kokonaan valkoiseksi, jotta se korostaisi risteilytuotetta. Alus sai remontin lisäksi myös uuden nimen – M/S Viking Cinderella, ja se rekisteröitiin Tukholmaan. Vanha nimi ei käynyt, koska Ruotsin rekisterissä oli jo ennestään Cinderella niminen alus. M/S Rosella liikennöi reiteillä Tukholma-Maarianhamina, Tukholma-Riika ja Turku-Maarianhamina-Kapellskär, kunnes siirtyi Helsinki-Tallinna linjalle 17. elokuuta M/S Cinderellan tilalle. Aluksella oli aivan uusi aikataulu Tallinnan -liikenteessä – neljä lähtöä päivässä. 04. syyskuuta M/S Viking Cinderella aloitti risteilyliikenteen välillä Tukholma-Maarianhamina/Maarianhamina-Tukholma. Lokakuussa M/S Rosellaa suunniteltiin rekisteröidä toiseen Euroopan maahan (mieluiten Eesti), mutta 18. marraskuuta Suomen Merimies-Unioni antoi lakkovaroituksen. Työtaisteluun ei ryhdytty, koska haitat yritykselle olisi ollut suuremmat kuin uudelleen rekisteröimisen hyödyt.
2004 Eesti liittyi Euroopan unioniin ja verovapaa myynti päättyi Helsinki-Tallinna -linjalla.
2005 Viking Line tilasi uuden aluksen 29. marraskuuta Suomesta Aker Yardsilta. Uutta alusta oli suunniteltu vuodesta 1989 saakka ja uusia projekteja kertyi yli 50. Tilaus sisälsi option kahdesta sisaraluksesta Turun -linjalle. Optiota ei haluttu käyttää, koska tarjottua alustyyppiä ei pidetty reitille ihanteellisena. Tekninen erittely M/S Ålandsfärjanin korvaajasta oli suunniteltu valmiiksi. Viking Line Marketing Ab Oy fuusioitiin Viking Line Abp:hen 1. marraskuuta. 2006 Viking Linen hallitus päätti ostaa kokonaan tai osia pahimmasta kilpailijastaan Silja Linesta, joka oli myytävänä. Lopulta Viking Line tarjosi 133 miljoona euroa M/S Silja Europasta ja M/S Silja Festivalista. Eestiläinen AS Tallink Grupp osti koko Silja Linen 12. kesäkuuta. M/S Mariellaa peruskorjattiin ja uusittiin syksyllä. Syksyllä Viking Linen hallitus suunnitteli M/S Ålandsfärjanin korvaamista laivalla M/S Povl Ankerin. Alusta ei ostettu Viking Linelle, koska vuoden 1978 alukseen ei haluttu tehdä niin kalliita remontteja mitä se olisi vaatinut. Alus on Rederiaktiebolaget Eckerön M/S Eckerön sisaralus, jonka varustamo otti käyttöönsä 2005. 2007 29. tammikuuta Viking Line teki sopimuksen Espanjasta Astilleros de Sevilla -telakan kanssa uudisrakennuksesta. Sopimus astui voimaan 19. kesäkuuta. Projektin nimi oli Viking ADCC, ja se oli suunniteltu reitille Maarianhamina-Kapellskär matkustajien toiveiden perusteella. Rakenteilla olevan uuden aluksen kastoi Paula Koivuniemi M/S Viking XPRS:ksi 14. syyskuuta. Nimi valittiin nimikilpailun perusteella. Nimi on sama, kuin aluksen projektinimi. 21. joulukuuta Eesti liittyi EU:n Schengenin alueeseen ja passintarkastukset päättyivät mm. Helsinki-Tallinna -linjalla. 2008 Helsingissä 21. huhtikuuta valmistui uusi ja ympäristöystävällinen M/S Viking XPRS ja neitsytmatkoilleen se lähti 27. huhtikuuta. 28. huhtikuuta uusi ja nopea matkustaja-autolautta M/S Viking XPRS aloitti liikenteen Helsinki-Tallinna -linjalla. Neljä lähtöä päivässä. M/S Rosella lopetti linjalla. Viking Line teki kaupat M/S Ålandsfärjanista Barbadosilaisen G.A.P Shipping Co Ltd:n kanssa. Alus liikennöi viimeisen kerran välillä Maarianhamina-Kapellskär 29. toukokuuta. M/S Rosella aloitti telakoinnin jälkeen liikenteen 30. toukokuuta linjalla Maarianhamina-Kapellskär.
2009 Viking Line juhli näyttävästi koko vuoden 50 vuotista taivaltaan. M/S Viking XPRS sai ShipPax Awards 2009 -palkinnon ulkomuotoilustaan. Käynnissä oli laaja laadunkehitysohjelma, jolloin kohennettiin alusten yleisiä tiloja, myymälöitä, ravintoloita ja hyttejä M/S Viking XPRS:iin rakennettiin kokonaan uusi yökerho - Dance pavilion. Yökerho otettiin käyttöön 01. toukokuuta.
2010
8. helmikuuta Viking Line purki laivanrakennussopimuksen espanjalaistelakan Astilleros de Sevillan kanssa. Irtisanominen johtui uudisrakennuksen toimituksen myöhästymisestä. Viking Line jätti STX Finland -telakalle tilauksen hyväksyttäväksi kesäkuussa 2010. Mukana neuvotteluissa oli myös kaksi muuta telakkaa. M/S Amorella törmäsi kevyesti jääolosuhteiden takia Finnlinesin M/S Finnfellown kanssa. 25. lokakuuta aiesopimus uudesta aluksesta tehtiin STX Finlandin kanssa. 21. joulukuuta Suomen hallituksen raha-asiainvaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeriön ympäristötukipäätöstä. Viking Line sai uuden aluksen rakentamiseen 28 miljoonaa euroa tukea. 22. joulukuuta sopimus uudesta aluksesta astui voimaan STX Finlandin kanssa.
2011 M/S Rosella vieraili M/S Viking XPRS:n telakoinnin ajan Helsinki-Tallinna -linjalla 19. maaliskuuta – 29. maaliskuuta. M/S Viking XPRS kuljetti viidennen miljoonan matkustajansa 14. kesäkuuta. 22. marraskuuta Viking Line palkittiin palkinnolla ”Vuoden Pohjoismainen Yritys Suomessa”.
2012 Viking Linen uuden aluksen nimeksi nimikilpailusta valittiin M/S Viking Grace 17. helmikuuta. Toukokussa Viking Line avasi Tallinnassa oman “Viking Line Quality Outlet Store” -myymälän.
2013 13. tammikuuta Viking Linen uusi alus kastettiin M/S Viking Graceksi ja se lähti Neitsytristeilylleen. Linjaliikenne alkoi 15. tammikuuta linjalla Turku-Maarianhamina/Långnäs-Tukholma. 14. helmikuuta Grand Travel Awards -palkintogaalassa Viking Line palkittiin vuoden parhaimmaksi varustamoksi. 05. huhtikuuta Viking Line ilmoitti yllättäen myyneensä M/S Isabellan. Laivan oli tarkoitus risteillä kesällä Helsingistä Tallinnaan. M/S Viking Grace oli korvannut tammikuussa M/S Isabellan ja tämän jälkeen alus tuurasi muutaman viikon telakalla olevaa M/S Amorellaa. M/S Isabellan myyminen oli osa M/S Viking Gracen rahoitussuunnitelmaa. 22. huhtikuuta M/S Isabella luovutettiin ostajalleen Hansalink Limited:lle, joka on Tallink Grupp-konsernin tytäryhtiö. M/S Viking Grace palkittiin seuraavista innovaatioista Shippax Awards 2013 -kilpailussa huhtikuussa: Ympäristölaatu (1. ensimmäinen kaukoliikenteen alus kahdella polttoaineella, 2. energiaa säästäviä ratkaisuja), ulkopuolinen suunnittelu (LNG-säiliöt ja pieni savupiippu), muonituslogistiikka, innovatiivinen sisustussuunnittelu. Toukokussa Viking Line sulki Tallinnassa oman “Viking Line Quality Outlet Store” -myymälän ja siirsi sen A-Terminaalin yhteyteen. Viking Line hankki yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa yhteisen Viikinki-koiran. 30. syyskuutaa miljoonas matkustaja matkusti M/S Viking Gracella. 14. joulukuuta M/S Amorellassa oli sähkökatkos. Aluksen ohjauskyky heikkeni ja se sai pohjakosketuksen. Alus palasi liikenteeseen telakoinnin jälkeen ennen joulua. M/S Viking Cinderella liikennöi Helsinki-Tallinna -reitillä loppuvuodesta (14.-28. joulukuuta) sekä teki uuden vuoden risteilyn Pietarista.
2014 M/S Viking Cinderella liikennöi Helsinki-Tallinna -reitillä 04.-06. tammikuuta. M/S Rosella siirtyi Ahvenanmaan lipun alle 16. tammikuuta. M/S Viking XPRS siirtyi Eestin lipun alle 24. tammikuuta. Helmikuussa Viking Line toi ensimmäisenä Itämerelle myytäväksi Victoria’s Secret Beauty -tuotteet. 04. maaliskuutta M/S Viking XPRS:llä matkusti aluksen 10 000 000 matkustaja. Mikään muu alus ei Viking Linen liikennöintialueella ole koskaan saavuttanut yhtä nopeasti yhtä suurta matkustajamäärää (28. huhtikuuta – 04. maaliskuuta 2014). M/S Mariella ja M/S Gabriella teki lisäksi kesälähtöjä Tallinnaan Helsingistä 12. kesäkuuta – 02. syyskuuta. Marraskuussa Suomen ensimmäisen ja samalla maailman ainoa laivalla oleva Victoria’s Secret Beauty & Accessories -myymälä avattiin M/S Viking Graceen. Viking Linen 200. miljoonas matkustaja astui Helsingistä lähtevään M/S Gabriellaan 10. joulukuuta Kaikkien aikojen matkustajaennätys, kun vuodessa matkustajia Viking Linella oli 6 610 146.
2015 M/S Viking XPRS:ssä tehtiin laajat uudistukset. Mm. uusi à la carte -ravintola Wine & Dine sekä Fashion Shop -myymälä. Lisäksi uusittiin kokousosaston aula, leikkihuone ja ravintola Red Rose. Ulkokansille tuli lisää istumapaikkoja. M/S Mariella uusittiin huhtikuussa. Alukseen tuli uusia ravintoloita, uusi kokoustila ja uusi hyttiluokka. Myös yökerho uusittiin kokonaan ja lasten sekä nuorten tiloja laajennettiin.